Taneli Saari: ympäristötunteiden käsittely kuuluu kansalaistaitoihin
Ilmastoahdistus ja muut hankalalta tuntuvat ympäristötunteet eivät katoa, vaikka ne työntäisi syrjään. Kieltämisestä voi päinvastoin syntyä lisää ongelmia.
Tunteiden hyväksyminen ja käsittely pitää yllä toimintakykyä samaan tapaan kuin fyysisen kunnon ylläpitäminen, Tunne ry:n toiminnanjohtaja, sosionomi Taneli Saari sanoo.
“On tutkittua tietoa siitä, että jos surua tai traumaa ei käsittele, niistä tulee tiedostamattomia ja jossain vaiheessa ne nousevat pintaan. Ei ole kovin kestävä tie yrittää päästä tunteista eroon tai työntää niitä pitkäksi aikaa syrjään.”
Tunne ry on Taneli Saaren ja psykologi Sanni Saarimäen vuonna 2018 perustama sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia ilmaston- ja ympäristönmuutokseen liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittelyyn. Toimintaan kuuluu esimerkiksi työpajoja yhteisöille.
“Voimakkaat reaktiot ympäristöongelmiin ovat ymmärrettäviä ja tieteelliseen maailmankuvaan perustuvia. Me Tunne ry:ssä yritämme normalisoida näitä voimakkaita tunteita. Ajattelimme, että ihmisille pitää olla paikka, jossa voi keskustella turvallisessa ilmapiirissä ja arvottamatta, ja ylipäätään samalla lailla ajattelevat ihmiset löytävät toisensa.”
Tunteet ovat matkakumppaneita
Tutkimuksen perusteella ympäristöön ja tulevaisuuteen liittyviä tunteita on kaikissa ikä- ja ihmisryhmissä ja ilmiö yleistyy koko ajan. Tunnetaitojen työpajoissa pyritään varustamaan ihmiset mahdollisimman hyvillä työkaluilla ekologisen kriisin aikakaudella elämiseen – ne ovat eräänlaista henkisen tason selviytymiskoulutusta.
“Olemme valtavan muutoksen edessä, ja kaikenlainen hyvinvoinnin edistäminen ja siihen liittyvien välineiden tarjoaminen on tärkeää.”
Tunne ry:n perustamisen aikaan IPCC:n ilmastoraportti oli ajankohtainen ja herätti paljon hätää. Saari muistelee, että ylivoimaisesti suurin osa puheesta ja kirjoittelusta keskittyi tuolloin ymmärrettävästi siihen, että nyt pitää toimia.
“Ammatillinen ajatuksemme yhdistyksen perustamisen taustalla oli, että pysähdytään ja mietitään, mistä on kyse, miltä tämä minusta tuntuu ja mihin pitäisi pyrkiä. Kun pysähtyy ja peilaa ajatuksiaan jonkun muun kanssa, omat arvot vahvistuvat. Silloin pystyy tekemään parempia valintoja esimerkiksi sen suhteen, mihin toimintaan suuntautuu.”
Saari muistuttaa, että tarkoitus ei ole päästä tunteista eroon vaan suhtautua niihin matkakumppaneina, jotka tulevat ja menevät ja joilla on viesti kerrottavanaan.
“Pysähtymällä saa kaikkiin vaiheisiin lisää peliaikaa.”
Toimintakyvyn säilyttäminen huonojen uutisten keskellä on yksi tunnetaitojen harjoittamisen tavoitteista.
Ympäristötunteiden käsittelyllä on Saaren mukaan yhtä lailla hyötyä ihmisen hyvinvoinnille kuin fyysisen kunnon ylläpitämisellä.
“Tunteiden käsittely edistää oman ja yhteisöjen hyvinvointia ja lopulta myös luonnon hyvinvointia.”
Toimintakyvyn säilyttäminen huonojen uutisten keskellä on yksi tunnetaitojen harjoittamisen tavoitteista.
Saari ottaa esimerkiksi aktivistit tai tutkijat, jotka altistuvat muita enemmän ympäristötiedolle. Usein lannistavan informaation keskellä on hyvä välillä pysähtyä ja kiinnittää tietoisesti huomiota hyvään suuntaan kulkevaan kehitykseen sekä huomata, mikä on faktaa ja mikä omaa tulkintaa.
Energiaa siirtyy tulevan murehtimisesta enemmän tässä hetkessä olemiseen ja itselle mielekkäiden valintojen tekemiseen.
“Aktivistipuolella on yleistä ajatella, että kaikki aika on pois aktivistisesta toiminnasta. Pysyäkseen toimintakykyisenä pitkään olisi hyvä pitää huolta sekä päästä että kropasta. Joissakin ilmastotoimintaryhmissä on kirjattukin tunteiden käsittely mukaan toimintaan.”
Hyväksymistä ja uskollisuutta omille arvoille
Tunne ry:n toimintamalleissa hyödynnetään hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteita, joita ovat omien arvojen selkiyttäminen, tietoisuustaitojen opettelu ja sellaisten asioiden hyväksyminen, joihin ei voi vaikuttaa.
“Mitä tietoisempia olemme meille tärkeistä asioista, sitä paremmin voimme toimia sen mukaisesti. Hyväksymisen avulla vapautuvalla energialla keskitytään tekemään niitä arvojen mukaisia tekoja, joita pystyy tekemään. Ei tarvitse hyväksyä kuin se, että kaikkia ei voi muuttaa. Hyväksyminen ei sulje pois sitä, ettei voisi pyrkiä vaikuttamaan muihin ihmisiin.”
Saari toteaa, että sosiaalisissa tilanteissa omien arvojen mukaan toimiminen ja muihin vaikuttaminen ei aina ole helppoa.
“Vaatii hirveästi rohkeutta toimia normeista poiketen ja olla lauman ulkopuolella. Pintaan nousevat ymmärrettävästi ulosjäämis- ja hylkäämisreaktiot ja pelot.”
Saari kuitenkin rohkaisee jatkamaan.jo oman hyvinvoinnin vuoksi mutta myös sosiaalisten normien muuttamiseksi.
“Me ihmiset olemme sellaisia, että toimintatapamme tarttuvat ympärillä oleviin. Ja kun ihminen toimii arvojensa mukaan, hän voi paremmin.”
Parempaan pyrkimisen ei pitäisi kuitenkaan antaa johtaa uupumiseen. Ympäristövaikuttamisessa syntyy helposti ajatus, että mikään ei ole tarpeeksi: rima asetetaan itselle ja muille usein mahdottoman korkealle.
“On ymmärrettävää, että pyrkii mahdollisimman hyvään ympäristöä kohtaan. Jos armollisuus ja itsemyötätunto puuttuvat, siinä voi lopulta uuvuttaa itsensä, kyynistyä ja alkaa ajatella, että muut ihmiset ympärillä eivät tee mitään.”
Tule sellaisena kuin olet
Tunne ry:n työpajat ja muut tapahtumat ovat luottamuksellisia, ja niissä saa kertoa itsestään ja omista asioistaan sen verran kuin haluaa, tai olla kertomatta.
“Luomme tapaamisiin aina turvallisen tilan ja käymme periaatteet läpi. Itsestään voi antaa sen verran kuin haluaa. Ainoa vaade on, että muiden kokemuksia pitää pystyä kunnioittamaan.”
Ihmiset saattavat olla hyvin eri vaiheissa ympäristötunteiden tunnistamisen tai niiden käsittelyn kanssa. Osa on voinut olla mukana ympäristötoiminnassa jo pitkään, osa miettii asioita ensimmäistä kertaa.
“On hyvä malttaa olla myötätuntoinen muita kohtaan.”
Puhuminen ei ole ainoa tapa käsitellä tunteita. Työpajoissa voivat yhdistyä myös liike kirjoittaminen, värittäminen tai hengitysharjoitukset.
“Joillekin tunteiden käsittely voi olla toimintaa, taidetta tai kulttuuria.Tunne ry:n käyttämät menetelmät perustuvat näyttöön, ja ne on todennettu yleisesti hyvinvointia edistäviksi.”
Korona-aikana työpajoja on järjestetty myös verkossa. Tämä muoto tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen myös niille, jotka asuvat kaukana isoista kaupungeista.
“Joka paikassa ei ole tungokseksi väkeä tämän teeman käsittelyyn. Etenkin jos on pienemmällä paikkakunnalla yksin näiden ajatusten kanssa, voi verkkoyhteisön kautta löytää tukea.”
Ensiapua ilmastoahdistukseen
Taneli Saaren neuvot pikaiseen apuun:
- Älä yritä ratkaista omia tai muiden tunteita pois vaan suhtaudu niihin matkakumppaneina. Myös vaikeilta tuntuvat tunteet ovat tärkeitä ja niillä on jotain kerrottavaa.
- Luo tasapainoa itsesäätelyn avulla. Mieti, mikä on itselle sopiva määrä ottaa vastaan ja käsitellä asioita tai panna niitä syrjään.
- Rutiinit auttavat arjessa: riittävä lepo, liikunta, ravinto, kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen ja sekä kehon että mielen kuunteleminen.
- Muista kahden tason näkökyky: huomaa huonojen suuntausten lisäksi pienet hyvät asiat.
- Harjoita tietoista läsnäoloa: keskity tähän hetkeen menneen tai tulevan murehtimisen sijasta.
Lue myös:
Panu Pihkala: Ilmastoahdistus on luonnollinen reaktio ympäristökriisiin
Mistä voimia ilmastotoimintaan? 15 vinkkiä jaksamiseen
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös
10 syytä lähteä mukaan ilmastotoimintaan
Tule mukaan ja ole osa ratkaisua.
Onko kansalaistoiminnalla vaikutusta?
Toimintaan tarvitaan nyt myös ihmisiä, joilla ei ole taustaa missään……
Mitä on kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta?
Kokenut ympäristövaikuttaja kertoo, mitä hyötyä suorasta toiminnasta on.