Taide tuo tunteet mukaan ilmasto­toimintaan

Miten taiteen avulla voi vaikuttaa yhteiskuntaan? Entä mitä on artivismi?

Taide ja kulttuuri ovat tehokkaita keinoja ottaa kantaa ja viedä viestiä ilmastokriisistä ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Taiteen menetelmät ovat väylä mukaan toimintaan myös niille, joille perinteinen poliittinen vaikuttaminen on vierasta.

Taiteella on suora yhteys tunteisiin, ohi niin sanotun rationaalisen ajattelun. Haluamme usein ajatella tekevämme päätökset järjen ja faktojen perusteella, mutta tutkimus osoittaa, että päätöksenteko perustuu vähintäänkin tunteen ja järjen yhteispeliin.  Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt esittää, että moraaliset arviot tehdään intuitioon nojaten ja perustellaan faktoilla jälkikäteen.

Tunteiden herättämistä käytetään hyväksi yhtä lailla mainonnassa kuin politiikassa, ja tarinan osuus tunnereaktion syntymisessä on merkittävä.

Kuulijalle, katsojalle tai lukijalle on tärkeämpää, että tarina on hänelle merkityksellinen kuin että se on totta, ja siihen perustuu myös valeuutisten teho. Ilmasto- ja ympäristötoiminnassa faktojen täytyy olla kohdallaan, mutta tarinan merkitystä ei voi sivuuttaa. 

Kaikki taiteen lajit käytössä

Kantaa ottavalla kuvataiteella on pitkät perinteet. Viime vuosina Suomessa on saanut paljon näkyvyyttä artivistisia teoksia tekevä Suohpanterror, joka kommentoi töissään saamelaisten oikeuksia ja esimerkiksi saamelaisalueiden kaivoshankkeita. 

Kaunokirjallisuuden ja runouden keinoin voi käsitellä vaikeita aiheita ja löytää tunteiden tutkimiseen työkaluja ja voimavaroja. Fiktiivisten tarinoiden avulla on mahdollisuus myös kuvitella parempaa tulevaisuutta, eikä ilman tätä kuvittelukykyä muutoksen tekeminen ole ylipäätään mahdollista. 

Sanojen avulla ympäristön muutoksia käsittelee myös Rakkaudesta-työryhmän Utopedia. Utopedia on sanasto asioille, ilmiöille ja tunteille, joille ei ole vielä sanoja mutta joilla niitä tulevina vuosikymmeninä tarvitaan. Utopedian sanoja ovat kirjoittaneet runoilijat ja tutkijat.

Runoilija Henriikka Tavi sanoo haastattelussaan, että ”On hetkiä, jolloin on jopa tärkeämpää yrittää tehdä jotain maailman hyväksi kuin sinänsä tärkeää taidetyötä”. Tavi oli yksi Eduskuntatalon portailla järjestetyn Poets for Future -tapahtuman järjestäjistä.

Musiikki on ilman sanojakin erityisen voimakas tunteiden herättäjä osittain siksi, että musiikista voi tunnistaa samoja rytmisiä ja sävelkulullisia elementtejä kuin ihmisen tunneilmaisusta. Musiikista puhutaan universaalina kielenä, ja ihmiset kielestä ja kulttuurista riippumatta tunnistavat esimerkiksi, lauletaanko rakkaudesta vai surraanko laulussa vainajia. 

Artivismi on työkalu

Aktivismi pyrkii konkreettiseen yhteiskunnalliseen muutokseen. Jotta taide olisi tehokas sanoman välittäjä aktivismissa, siihen yhdistetään aktivismin keinoja ja strategista ajattelua: luovaan voimaan yhdistetään konkreettisia tavoitteita ja taktiikoita. Tätä yhdistelmää kutsutaan artivismiksi. 

Artivistiset aktiot eli tapahtumat tai performanssit voivat yhdistää taiteellista ja tiedollista sisältöä, esimerkiksi osa osallistujista voi jakaa tietoa lentolehtisissä.

“Taide koskettaa ja aktivoi suoraan ihmisen sanattomia alueita, ja se tekee ihmisen vastaanottavaisemmaksi faktoille. Kun ihminen on ensin vaikuttunut tunnetasolla, hän hyväksyy herkemmin rationaalisen viestin”, sanoo yhteisötaiteilija Elina Perttola. 

Perttola on käynyt kansainvälisen artivismikoulutuksen, ja hän on järjestänyt aiheesta koulutuksia Suomessa. Elina Perttola kertoo haastattelussaan heräämisestään ilmastotoimintaan. 

Luovuus kuuluu kaikille

Perttola korostaa, että artivismi ei ole vain ammattitaiteilijoiden työkalu, vaan sen menetelmät sopivat kaikille. 

“Luovuus on inhimillinen perusominaisuus. Ei tarvitse olla edes perehtynyt harrastaja, vaan kiinnostus ja uteliaisuus omaa luovuutta kohtaan riittävät. Kyse on siitä, että sanoo kyllä sellaisille ideoille, jotka järki edellä saattaisi blokata heti liian vaikeina tai hölmöinä toteuttaa.”

Taiteen tehokeinoja ovat visuaalisuus, vertauskuvat ja toiminnallisuus. Artivismi näyttää, ei saarnaa tai luennoi. Perttola sanoo, että artivismin voima on siinä, että se tuo vaatimukset muutoksesta yllättäviin paikkoihin yllättävillä tavoilla, ulos perinteisiltä vaikuttamisen areenoilta. 

“Meidän täytyy tuottaa jotain uutta, jotta maailma voi muuttua. Totutulla linjalla jatkaminen ei todennäköisesti tuota syvämuutosta, jota tarvitaan ilmastokriisiin vastaamiseksi.”

Lue myös:

5 helppoa ideaa luovaan ilmaisuun

Elina Perttola tanssii elämän puolesta 

Henriikka Tavi toi runoilijat Eduskuntatalolle

Lisää artivismista:

The Center for Artistic Activism 

350.org 

Actipedia