Näin kirjoitat mielipidekirjoituksen

Miten mielipidekirjoituksilla vaikutetaan ilmastonmuutoskeskusteluun? Mielipidekirjoitukset ovat hyvä tapa luoda keskustelunaloituksia mediaan ja pitää ympäristö- ja ilmastoaiheita ihmisten kahvipöydissä. Jos aihe on riittävän kiinnostava, mielipidekirjoitusten pohjalta voi syntyä toimituksessa uusia uutisia. 

Mielipidekirjoittaminen ei vaadi erityistä asemaa tai asiantuntijuutta, vaan se on tarkoitettu kaikkien tavaksi ottaa kantaa. Rimaa ei kannata pitää niin korkealla, että se estää kirjoittamisen. 

Mistä kirjoitan?

Helpoiten pääset vauhtiin, kun listaat aiheita, jotka ovat sinua itseäsi mietityttäneet, kiihdyttäneet, huolestuttaneet tai ilahduttaneet, ja poimit niistä kirjoituksen aiheen. Jos asia puhuttelee sinua, se puhuttelee muitakin.

Kirjoita asioista, joista olet aidosti kiinnostunut ja joka koskettaa sinua henkilökohtaisesti. Vain niin saat mukaan aitoa tunnetta. 

Miten kirjoitan?

Tunteisiin vetoaminen on mielipidekirjoituksessa tärkeämpää kuin faktojen luettelu. Mielipidekirjoitus perustuu jonkin tunteen – ärsytyksen, surun, epäoikeudenmukaisuuden – aiheuttamiin reaktioihin. Ristiriitaiset aiheet saavat aikaan kaikkein voimakkaimpia tunteita.

Pidä kuitenkin faktoista kiinni! Jos väität kirjoituksessa jotain, tarkista lähteesi ja tiedon paikkansapitävyys. Voit kommentoida mielipidekirjoituksessa esimerkiksi tuoretta uutista, kyselyä tai tilastoa.

Jos et ole minkään alan erityisasiantuntija, sinun ei tarvitse yrittää esittää sellaista. Mielipidekirjoitusten voima on siinä, millaisiin asioihin aivan tavalliset ihmiset kiinnittävät huomiota ja mikä heitä koskettaa. 

Yhteen mielipidekirjoitukseen mahtuu vain yksi aihe. Valitse kirjoituksellesi yksi selkeä väite ja pysy asiassa. Karsi harhapolut ja jaarittelut – voit listata mieleen tulleita teemoja seuraavien mielipidekirjoitusten aiheiksi. Lyhyempi on yleensä aina parempi kuin pidempi.

Jos haluat, että kirjoitus saa aikaan toimintaa muissa ihmisissä, tuo tekstiin mukaan kutsu toimintaan. 

Yritä kirjoittaa sellaisesta näkökulmasta, josta asiaa ei ole aikaisemmin tarkasteltu. Julkaisukynnyksen ylittää todennäköisimmin kirjoitus, jossa on jokin omaperäinen lähtökohta. 

Kirjoita ystävän, työkaverin tai naapurin kanssa yhteinen kirjoitus! Yhdessä kirjoittaminen on hauskaa ja palkitsevaa. 

Kirjoita ensin vapaasti, viilaa ja oikolue myöhemmin. Anna jonkun toisen lukea mielipidekirjoituksesi, ennen kuin lähetät sen. 

Mihin kirjoitan?

Kartoita asuin- ja mökkipaikkakuntasi tai entisen asuinkuntasi paikallis-, kaupunki- ja kaupunginosalehdet. Näissä pääsee usein helpommin ääneen kuin suurissa maakuntalehdissä. Paikallislehteen kirjottaessasi hyvä idea on kytkeä aihe jollain tavalla kaupungin tai kaupunginosan toimijoihin: paikallisiin ilmiöihin, tapahtumiin, poliitikkoihin, yrityksiin tai muihin yhteisöihin. 

Muista myös: aikakauslehdet, tekstaripalstat, radio-ohjelmien verkkosivut.

Huomioi erityisesti nämä asiat:

Rakenne. Hyvä mielipidekirjoitus koostuu 1) varsinaisesta mielipiteestäsi tai väitteestäsi 2) perusteluista tälle väitteelle ja 3) lopetuksesta, jossa voit heittää pallon jollekin taholle, esittää kysymyksen tai summata napakasti vaatimuksesi. 

Pituus. Useimmissa medioissa eniten kysyntää on melko lyhyillä, alle tuhannen merkin mittaisilla mielipidekirjoituksilla. Toimituksessa voidaan lyhentää tekstiä, ja usein sille myös annetaan uusi otsikko. 

Rajoitukset. Tarkista mediasta, julkaistaanko siellä esimerkiksi aikaisemmin sosiaaliseen mediaan kirjoitettuja tekstejä – monissa lehdissä ei käytetä kirjoituksia, jotka on jo julkaistu julkisessa somepäivityksessä tai omassa blogissa. Useilla medioilla on myös säännöt siihen, kuinka usein saman henkilön kirjoituksia julkaistaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomiin sama ihminen voi kirjoittaa korkeintaan kerran kuukaudessa.

Käsi, joka kirjoittaa kynällä paperille.
Kuva: Pixabay