Mitä on kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta?

Suora toiminta ja väkivallaton kansalaistottelemattomuus ovat olleet kautta aikain osa suomalaista, perinteistäkin ympäristövaikuttamista. Kokenut vaikuttaja kertoo, mitä hyötyä suorasta toiminnasta on.

Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Ville Laitinen on ollut monenlaisessa toiminnassa mukana talonvaltauksista eläinoikeus-, metsä- ja ilmastotoimintaan. Laitinen toteaa, että suora toiminta on yksi menetelmä lukuisten muiden vaikuttamiskeinojen joukossa, eikä se ole vierasta vanhoille ympäristöliikkeille. 

Suoralla toiminnalla tai väkivallattomalla kansalaistottelemattomuudella pyritään saamaan aikaan nopea vaikutus tai reagointi johonkin epäkohtaan. 

“Se on toki myös yksi taktinen keino pidemmän aikavälin kampanjoinnissa, jos sitä halutaan niin käyttää.”

Laitinen muistuttaa, että monet erilaiset organisoidut tai organisoimattomat ryhmät voivat käyttää yhtä lailla suoraa toimintaa kuin sovinnaisempia mielenosoituksia, lobbaamista tai vetoomuksia keinovalikoimassaan. 

“Ei ole toimijoita, joille se kuuluisi yksinoikeudella.”

Suora toiminta vaatii syvempää sitoutumista

Suora toiminta vaatii osallistujilta syvempää sitoutumisen astetta kuin moni muu keino. Mitään tiukkaa määritelmää ei suoralle toiminnalle kuitenkaan ole.

“Nimensä mukaisesti suoraa toimintaa ei voi harjoittaa ihan vain kotona istumalla. Se on vaikuttamisen muotona hyvin aktiivinen, ja siinä myös pannaan itseä likoon enemmän kuin monessa muussa vaikuttamisen muodossa.” 

Suoran toiminnan ja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden periaatteisiin kuuluu yleensä, että osallistujat vastaavat itse mahdollisista seurauksista.

“Suora toiminta vaatii hieman syvempää harkintaa ja pohdiskelua ja siten myös syvempää sitoutumista aiheeseen. Pitää pystyä vastaamaan teoistaan hieman suuremmalla vastuulla ja ottaa vastaan joko yhteiskunnallista tai yhteisön kriittistä arviointia. Moni muu vaikuttamismuoto ei sitä edellytä.” 

Suorassa toimissa osallistujien täytyy varautua ja ottaa huomioon myös muita asioita kuin kritiikki. Sakkorangaistukset ovat näistä helpoimmasta päästä.

“Itse en ole koskaan saanut sakkoja, vaikka olen tehnyt monenlaista suoran toiminnan muotoa, joten sekään ei ole oletusarvona suorassa toiminnassa. Sakothan ovat helppo asia, ne voi hoitaa rahalla. Täytyy huomioida myös muita ja monesti vaikeammin hoidettavia ja vakavampia asioita kuin raha.”

Ville Laitinen toteaa, että suoraan toimintaan liittyy mahdollisuus yllättäviin tilanteisiin.

“Vaikka kyse on väkivallattomasta toiminasta, ikinä ei voi olla varma siitä, että myös mahdollinen vastapuoli tai viranomainen ymmärtää tilanteen rauhanomaisuuden. Varsinkin yllättäen tehdyt toimet saattavat vaikuttaa tottumattomalle henkilölle aggressiivisilta, vaikka mistään sellaisesta ei olisi kyse. Epävarmassa tilanteessa ihmiset käyttäytyvät eri tavoilla.” 

Suoraan toimintaan valmistaudutaan aina ryhmänä etukäteen, ja toimintamuodosta ja ryhmänä toimimisesta tulee sopia yhdessä. 

“Pitää pystyä luottamaan siihen, että kaikilla on yhteinen konsensus siitä, mitä tullaan tekemään. Silti voi käydä niin, että yllättävissä tilanteissa jotkut ihmisistä käyttäytyvät toisin kuin on sovittu, ja se voi aiheuttaa ryhmän sisäisiä traumoja ja kriisejä.” 

Suora toiminta on tehokasta 

Laitinen on ollut monessa toiminnassa mukana, ja hänellä on kokemusta siitä, että suora toiminta on tehokasta silloin kun tarvitaan nopeaa puuttumista. Muun muassa neuvotteluaseman parantamisessa ja meneillään olevan tilanteen pysäyttämisessä on saatu hyviä tuloksia aikaan.

“Esimerkiksi talonvaltaustoiminta on onnistunut säilyttämään julkisessa omistuksessa olevia tiloja, ja ympäristöliikkeessä metsäblokkauksissa on saatu hyviä onnistumisia aikaan.” 

Laitinen kertoo esimerkkinä takavuosien tilanteen Kemiönsaarella, jossa julkisen maanomistajan kanssa oli neuvoteltu vuosia ja kampanjasuunnitelma oli jo käynnissä. Suora toiminta otettiin yhtenä menetelmänä mukaan, koska muu ei auttanut. 

“Heillä oli hakkuusuunnitelmia metsäalueelle, jonne hakkuita ei missään nimessä kannattanut tehdä. Olimme neuvotteluissa siinä vaiheessa, että valoa oli jo näkyvissä, mutta yhtäkkiä he aloittivakin hakkuut alueella, josta olivat luvanneet tiedottaa etukäteen. Siinä tilanteessa meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin mobilisoida nopeasti hakkuita estävä blokkaus.” 

Hakkuut keskeytettiin muutaman tunnin neuvottelujen jälkeen, ja mukana olleet metsäkartoittajat löysivät alueelta uhanalaisen lajin esiintymän. Ely-keskus ilmoitti saman tien, että ympärille rajataan suojelualue. 

“Myöhemmin se tarkentui seitsemän hehtaarin suojelualueeksi, joka sisälsi jo tehdyt hakkuut, eli siinä todennettiin, että maanomistaja oli valmistellut työt huonosti. Tässä tapauksessa suora toiminta esti koko alueen tuhoutumisen ja uhanalaisen sammaleen elinympäristön katoamisen siltä alueelta. Samalla kyseinen maanomistaja, joka on iso, yleishyödyllinen toimija, sai paljon negatiivista näkyvyyttä ja meidän neuvotteluvalttimme paranivat.” 

Rikosuutisista kulttuurisivuille 

Laitinen muistelee, että hänen ollessaan aikoinaan Turussa talonvaltausliikkeessä sen toimista kerrottiin mediassa viisi vuotta rikosuutisissa, mutta yhtäkkiä ne julkaistiinkin kulttuurisivuilla.

“Silloin huomasimme, että nyt puhutaan siitä asiasta, jota yritämme ajaa. Se oli hieno muutos yleisessä ajattelussa.”

Laitinen on huomannut, että suora toiminta on selvästi lisääntynyt muutaman viime vuoden aikana erityisesti uusien ilmastoliikkeiden ja niiden menetelmien myötä.

“Aina suoraa toimintaa on käytetty, ja tuntuu, että sen käytön yleisyys menee sykleissä. Nyt sille on tullut  taas enemmän tarvetta. Tarvitaan nopeita toimia, ja silloin suora toiminta on yksi mahdollisuus, jonka avulla asioihin voi puuttua.” 

Laitinen muistuttaa, että suoralla toiminnalla on Suomessa pitkät perinteet myös vakiintuneilla ympäristöjärjestöillä.

“Jos puhun Luonto-Liiton äänellä, meillä järjestössä on pohdittu tätä asiaa vuosikymmeniä. Se on ollut osana keinovalikoimaa, mutta sitä ei kovin näkyvästi tuoda esiin, koska se voi karkoittaa joitakin jäseniämme, ja jäsenet ovat meille elintärkeitä. Pitkälle organisoitunut yhdistys, jolla on vahvat perinteet ja vahva runko, pystyy huolehtimaan myös turvallisuudesta ja ihmisten hyvinvoinnista sekä eettisistä kysymyksistä, joita toimintaan liittyy. Varsinkin meillä nuorten järjestönä kannetaan siitä aika tarkkaakin vastuuta.” 

Esimerkkejä suoran toiminnan muodoista

• Blokkaus: toiminnan tai liikenteen hidastaminen tai estäminen fyysisesti väliin tulemalla, esimerkiksi hakkuiden pysäyttäminen
• Kadun- tai talonvaltaus, sit-in / sit-down: tilan valtaus, kunnes sovinto epäkohdasta on saavutettu
• Stand-in: vastarintaa paikoillaan seisomalla, esimerkiksi Erdem Gündüzin protesti Turkissa
• Luova vastatoiminta, esimerkiksi Nazis against nazis 

Global Nonviolent Action Databaseen on koottu politiikan tutkija Gene Sharpin luokittelemat 198 väkivallattoman vastarinnan muotoa.  

Lue myös:

Tehokas kansalaistoiminta vaatii julkista keskustelua

Mitä on ilmastotoiminta?

10 syytä lähteä mukaan ilmastotoimintaan