Sonja Peschkow tekee ilmastotyötä ammattiliitossa

“Olen potenut ilmastoahdistusta 1990-luvulta lähtien, ja havahduin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutokseen 80-luvun puolella. Lapsuudessani 70-luvulla puhuttiin uudesta jääkaudesta, mutta aika pian puhe kääntyi siihen, että itse asiassa ilmasto onkin lämpenemässä eikä kylmenemässä. 

Akavan erityisalojen ilmastotyöryhmä perustettiin vuonna 2019. Innostuin siitä heti ja olen ollut alusta asti mukana ryhmän perustamisessa. Olen ollut aikaisemmin elämässäni aktiivisempi ympäristöasioissa, mutta olen kokenut masennusta siitä, että en voi vaikuttaa. 

Vaikka tilanne on nyt toisaalta masentava, toisaalta suuri osa ihmisistä on havahtunut asian vakavuuteen. 90-luvulla ilmastoskeptikkoja oli suurin osa ihmisistä, mutta nyt tilanne ainakin Suomessa on onneksi ihan toisin päin. On sellainen tunne, että nyt tai ei koskaan. Voimme saada jotain aikaiseksi, sillä joukkovoimaa on ihan toisella tavalla kuin aikaisemmin. 

Kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita ekokriisistä

Kaikkien ihmisten ja jokaisen tahon kuuluisi olla nyt kiinnostunut ekokriisistä, sillä kyseessä on ihmiskunnan tulevaisuus. Ilmastokriisi koskettaa koko yhteiskuntaa, ja siksi myös ammattiyhdistysliikkeen pitää olla siinä mukana. Se ei ole pelkästään yksittäisten ihmisten tai suurten firmojen vaan jokaikisen työpaikan asia. 

Suomella on kovat ilmastotavoitteet, ja se tarkoittaa sitä, että kaikkien tahojen on oltava mukana. Asia koskettaa ihmisiä joka päivä kotona, töissä, äänestäessä ja muissa yhteiskunnallisissa asioissa. Ammattiyhdistysliike ei voi olla erillään siitä. 

Muutkin kuin Akavan erityisalat ovat havahtuneet tekemään työtä asian hyväksi. Yksi ammattiyhdistysliikkeen tärkeä tehtävä on puhua ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, sillä häviäjiäkin tulee varsinkin varhaisessa vaiheessa. 

Elokuussa 2021 Akava yhdessä muiden järjestöjen kanssa vetosi poliittisiin päättäjiin, jotta Suomi pitää kiinni ilmastotavoitteista. Samassa yhteydessä järjestöt ilmoittivat olevansa valmiita lisäämään ilmastotoimia omissa organisaatioissaan. 

Suurin osa jäsenistä pitää ilmastotyötä tärkeänä

Aloitimme ilmastoryhmän toiminnan kartoittamalla, onko meillä jäsenistön tuki, mitä työpaikoilla on tehty ja mitä jäsenet haluaisivat, että työpaikoilla tehdään. Jäsenkyselyssä suurin osa piti jopa erittäin tärkeänä, että ammattiyhdistysliike ottaa osaa ilmastotyöhön. 

Meillä oli esimerkiksi Twitter-kampanja, jossa jaetaan vinkkejä siitä, mitä työpaikoilla voi tehdä. Osallistumme vuosittain erilaisiin kampanjoihin tai reagoimme tiettyihin päiviin, kuten Suomen luonnon päivään, hävikkiviikkoon ja energiansäästöviikkoon. Ne ovat lähinnä some-kampanjoita, joissa otetaan esille työelämänäkökulma.

Olemme liittyneet WWF:n Green Office -ohjelmaan. Sitä hyödyntävät Akateemisten Erityisalojen toimisto sekä useat Akateemisten Erityisalojen alaiset ammattiyhdistykset. Olemme laskeneet hiilijalanjälkemme Kierrätyskeskuksen laskurin avulla. Olemme lisäksi mukana Taimiteko-kampanjassa, joka on 4H:n masinoimaa taimien istutusta. Kampanja on tarjonnut monelle nuorelle ensimmäisen kesätyöpaikan.

Liitto tukee ilmastolakon periaatteita

Kunnianhimoinen ajatukseni on, että työntekijä voisi tulevaisuudessa saada tukea ammattiyhdistysjuristeilta puuttuessaan siihen, jos työpaikoilla toimitaan selvästi ilmastolinjauksien ja ympäristön vastaisesti. Tämän tyyppinen vaikuttaminen on vielä keskustelun asteella, mutta minusta se olisi todella tärkeää. Ammattiyhdistysliike voisi olla näissä tilanteissa konkreettisesti työntekijän tukena. 

Olemme myös mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa. Ilmastolakot ja marssit eivät ole olleet ammattiyhdistysliikkeen kannalta varsinaisia lakkoja, vaan olemme toistaiseksi osallistuneet kertomalla, että olemme ilmastolakon periaatteiden takana. 

Jos tilanne menee oikein pahaksi eikä mitään edistystä tapahdu, ei ole poissuljettua, että jonain päivänä menemme oikeasti ilmastolakkoon. Se vaatii tilanteen muuttumista ja kärjistymistä. Ammattiyhdistysliike ja lakkoilu eivät ole spontaaneja juttuja, vaan asiaa täytyy valmistella. 

Kaikissa hankinnoissa pitää ottaa ilmasto huomioon

Olen töissä kirjastossa, joka on ikiaikainen hieno materiaalin kierrätyslaitos, ja se omalta osaltaan kertoo siitä, että kaikkea ei tarvitse omistaa. Toisaalta esimerkiksi 3D-tulostimet jakavat mielipiteitä aika paljon. Niitä hyödynnetään varaosien tekoon, mutta suuri osa tulostamisesta on muovikrääsän tuottamista. 

Haluaisin, että kirjastossa käytettäisiin hiililaskureita ja kartoitettaisiin, mikä on esimerkiksi energiankäyttömme. Itsekin tarvitsisin vaikuttamisen työkaluja tähän. Valtakunnallisessa hankkeessa selvitettiin taannoin 13 pilottikirjaston hiilijalanjälki. Oulun kaupunginkirjasto on yksi edelläkävijöistä kirjastojen ympäristötietoisuuteen liittyvissä asioissa. Myös Espoon kaupunginkirjastossa on nykyään ekologinen työryhmä, jossa olen mukana.

Olin mukana myös Ilmastolukupiiri-kampanjassa, joka onnistui innostamaan lähes sata ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen keskittyvää lukupiiriä ympäri Suomen. Omassa kirjastossani Tapiolassa lukupiiriläisten pyynnöstä ilmastolukupiiri jatkuu vielä ainakin syksyn 2021 ajan.

Toivoisin, että työpaikoilla toiminnan kehittämisessä huomioitaisiin aina ilmasto. Akavan erityisalojen kyselyssä moni toi esiin, että kaikissa hankinnoissa tulisi nykyään ottaa ekonomisten asioiden ohella ekologiset asiat huomioon, ja ilmastoystävällisyys pitäisi aina olla hankinnoissa mietittynä. Tämä koskee kaupunkeja ja koko yhteiskuntaa.”