Kuten ilmastonmuutos, myös ilmastotoiminta on globaalia

Mitä yhteistä on 17-vuotiaalla ruotsalaisella Gretalla, 23-vuotiaalla ugandalaisella Vanessalla 18-vuotiaalla meksikolaisella Xiyella ja 16-vuotiaalla suomalaisella Aavalla? Sen lisäksi, että he kaikki ovat nuoria naisia, he myös kampanjoivat äänekkäästi ilmastonmuutosta vastaan, paremman maailman puolesta – kuten sadat tuhannet muut nuoret ympäri maailmaa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, johon myös vaaditaan ratkaisuja globaalisti.

Siinä, missä toisille nuorille ilmastonmuutos tarkoittaa tällä hetkellä lähinnä vähälumisempia ja täten pimeämpiä talvia, joiltakin nuorilta – eritoten tytöiltä, se on voinut katkaista koulutien tai työntää heidät lapsiavioliittoon johtaen näin henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen tragediaan ja katkaisten tyttöjen tulevaisuuden näkymät. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen maailmanlaajuisesti jo nyt ja on varmaa, että se tulee vaikuttamaan nuorten elämään myös jatkossa.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Kuten missä tahansa kriisissä, vaikutukset iskevät pahiten valmiiksi heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Ilmastonmuutos ei siis ole vain luonnontieteellinen ympäristöongelma, vaan se linkittyy mitä suurimmassa määrin myös yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon. Ilmastonmuutoksen tapauksessa tilanteesta tekee erityisen epäreilun se, että epätasa-arvo ilmenee myös käänteisesti: ihmiset, jotka kärsivät sen vaikutuksista erityisesti jo nyt, ovat usein olleet vähiten syyllisiä sen aiheuttamiseen.

Esimerkiksi Planin toimintamaassa Bangladeshissa, jossa ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyneet ja pahentuneet tulvat ovat vaikuttaneet jo joka kolmannen bangladeshilaisen elämään, ja monet lapset ovat joutuneet jäämään niiden takia pois koulusta, ihmisten keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki (eli hiilidioksidipäästöjen määrä) on vain murto-osa suomalaisen omasta. Tästä huolimatta, bangladeshilaisnuoret vaativat vahvempia ilmastotoimia saastuttavien maiden lisäksi myös omilta yhteisöiltään ja hallinnoltaan.

Mutta kuullaanko heitä? Ryhtyisivätkö länsimaat, kuten Suomi, ripeämpiin ilmastotoimiin, jos ilmastonmuutos olisi täälläkin jo uhka lasten koulutukselle? Ilmastonmuutos ja epätasa-arvo liittyvät yhteen myös siinä, kenellä on valtaa tehdä päätöksiä ja ketä päätöksenteossa kuullaan. Kenen kokemukset ja äänet painavat vaakakupeissa? Usein ihmisten, jotka ovat yhteiskunnassa vähemmistön asemassa, kuten nuoret, rodullistetut tai esimerkiksi tytöt, kokemukset ja äänet jäävät paitsioon. Samaan aikaan he ovat haavoittuvaisempia esimerkiksi juuri ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Kaikki tällä hetkellä tehtävät päätökset, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen, vaikuttavat lasten ja nuorten nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Siksi nuorten, kaikkialla maailmassa, tulisi myös voida vaikuttaa ilmastonmuutokseen liittyvään päätöksentekoon. Ilmastolakkoon Bangladeshissa osallistunut 22-vuotias Jesmin sanoo: ”Bangladeshissa on useita lakeja, joilla ilmastonmuutosta voisi hillitä. Haluan, että nämä lait otetaan nopeasti ja tehokkaasti käyttöön.” Nuoret ympäri maailmaa toimivat, vetoavat ja vaativat ilmaston ja tulevaisuutensa puolesta – mitä tekevät aikuiset?

Lue Plan Suomesta ja kotimaan paikallisryhmien toiminnasta

Lue Plan Suomen sivuilta lisää ilmastonmuutoksen yhteydestä ja tyttöjen oikeuksiin kehittyvissä maissa.

Planin tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista tyttöjen oikeuksiin.

Lue Planin vaikuttamistyön asiantuntija Katja Hintikaisen teksti siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeutta koulunkäyntiin.

Planin blogista voi lukea paljon erilaisista ilmastoaiheista.