
Jyry Soininen kannustaa massoja mukaan toimintaan
Jyry Soininen
Jyväskylän ilmastotoimintaryhmän aktiivi
Katso Jyry Soinisen haastattelu Youtubesta.
“Lähdin ilmastotoimintaan, koska en halua sulkea silmiä epäoikeudenmukaisuudelta, joka maailmassa vallitsee. Jos on pienikin mahdollisuus siihen, että pystyy tekemään pienen muutoksen pieneen asiaan maailmassa, minulla on velvollisuus tehdä se.
Ilmasto ja ympäristö ja yleisemminkin oikeudenmukaisuuskysymykset ovat olleet minulle tärkeitä siitä asti, kun saatan muistaa. Edustan sukupolvea, joka on kuullut alakoulusta asti, että on olemassa tällainen ilmiö kuin ilmastonmuutos. Olen suhtautunut siihen aina asianmukaisella vakavuudella.
Olen kasvanut maaseudulla pienellä paikkakunnalla, joka ei tarjonnut hirveästi mahdollisuuksia kanavoida omaa huolta ja kiinnostusta ja intohimoa toimintaan. Kun löysin kansalaisjärjestöt ja ensimmäisenä Greenpeacen, keskityin allekirjoittamaan vetoomuksia, adresseja ja aloitteita. Koetin jollain tavalla viedä asioita eteenpäin siinä ympäristössä, jossa olin.
Kunnianhimo kasvaa tehdessä
Syksyllä 2018 muutin Jyväskylään ja aloitin harjoittelijana Jyväskylän kestävä kehitys ry:ssä eli Japa ry:ssä. Japa ry:n kautta päädyin niiden ihmisten pariin, jotka muodostavat nykyään Jyväskylän ilmastotoimintaryhmän. Ryhmän perustaminen oli minulle toiveiden täyttymys, ja minulle avautui kokonaan uusi maailma. Tajusin, että on muitakin ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin minä ja joilla on yhtä voimakas luontainen tarve toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Ensimmäinen tapahtumamme oli Jyväskylä istuu Gretan kanssa loppuvuodesta 2018. Se oli jännittävää, ja minulle on jäänyt siitä tosi hyvä fiilis. Meillä ei ollut paljon kokemusta, ja olimme hieman osaamattomia. Olemme sen jälkeen järjestäneet useita lakkoja ja mielenilmauksia, ja ote on nykyään paljon varmempi.
Olemme myös alkaneet nostaa kunnianhimon tasoa tekemisessä. Enää ei riitä se, että saamme muutaman kymmenen ihmistä paikalle ja että poliisi-ilmoitukset on tehty, vaan sinne halutaan ohjelmaa ja enemmän ihmisiä.
Meillä on mahtava porukka. Ajattelen, että se ei ole olemassa ainoastaan työtä ja tekemistä varten eikä meidän välisiä suhteita ensisijaisesti määrittele se, että meidän täytyy tuottaa jotain vaikuttavaa. Olemme tulleet niin hyvin juttuun, että ryhmästä on tullut enemmän ystäväporukka tai jopa perheen kaltainen. Vietämme vapaa-aikaa yhdessä, ja kokoonnumme joskus vain keskustelemaan ja purkamaan tuntemuksiamme.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Ratkaiseva tekijä ovat suuret massat
Ympäristöskenen ulkopuolisissa piireissäkin yritän aina tuoda näitä asioita esille. On vaikuttamisen ja toiminnan tarkoitus, että laajentaa ajattelua muualle. Ihmiset ovat suhtautuneet 2018 IPCC:n 1,5 asteen raportin ja Greta Thunbergin aloittaman lakkoliikkeen jälkeen jos nyt eivät positiivisesti niin vähintään neutraalisti, mutta silti leimautumisen pelko on monessa yhteydessä läsnä. On paljon niitä, joiden asenne on torjuva ja negatiivinen ja jopa vihamielinen, mutta pääosin palaute on onneksi positiivista ja kannustavaa.
Ehkä päällimmäisin tunteeni on turhautuminen. Ihmisille ei ole lainkaan selvää se, että olemme aika mahdottoman kokoisen kriisin partaalla ja meidän pitäisi toimia ja ottaa ekologinen kestävyys ihan kaikessa huomioon. Näen itse kaikkein vaikeimpana asiana välinpitämättömyyden: onhan nämä tärkeitä asioita, mutta ei mun tarvitse mitään tehdä.
Ratkaisevin tekijä ilmasto- ja ympäristökriisin torjumisessa ei ole denialistinen marginaaliryhmä joka vastustaa ilmastotoimia ja kieltää ilmaston lämpenemisen, vaan suuret massat, jotka uskovat että ilmastonmuutos on tosi ilmiö ja ihmisen aiheuttama, mutta eivät kuitenkaan näe, että itsellä olisi annettavaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Ilmastoliikettä luodaan verkossa
Ajat ovat muuttuneet ja on tullut sosiaalinen media sen jälkeen kun itse olin siinä tilanteessa kun ei ollut konkreettisesti ympärillä ihmisiä, joiden kanssa olisi ollut ihmisiä, joiden kanssa olisi huolia jakanut ja niiden eteen toiminut. Muistan, että oli vaikeaa ajatella olevansa osa jotain yhteisöä.
Nykyään ilmastoliikkeen mobilisaatio tapahtuu itse asiassa pääosin sosiaalisen median välityksellä. Digiaktivismi nostaa päätään, enkä usko että yhteisöllisen toiminnan aikaansaamiseksi on välttämätöntä asua kaupungissa, jossa on toimintaryhmä. Haluan valaa uskoa siihen, että niitä ihmisiä on olemassa, jotka toimivat.
Tällä hetkellä ympäristökysymyksissä on voimakas polarisaatio kaupunkien ja maaseudun välillä, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että myös maaseudulla on niitä, jotka asiaa tuovat esille ja lähtevät yksin vaikka kunnantalon portaille perjantaisin osoittamaan mieltään.
Työn täytyy palvella hyvinvointia
Haaveilen yhteiskunnasta, jossa prioriteetit ovat toiset kuin nykyään. On keskeistä, että rahan ja talouden asema ei olisi niin itsessään arvokas kuin se on tällä hetkellä vaan muistettaisiin se, että esimerkiksi työn ja elinkeinojen täytyy palvella ihmisten hyvinvointia.
Burnout on koko ajan kasvava ongelma, ja se on esimerkki siitä, miten jatkuva taloudellisen voiton ja kasvun tavoittelu nakertaa hyvinvoinnin peruspalikoita, puhumattakaan siitä, mitä se tekee ihmisille ja ympäristölle toisella puolen maapalloa.”
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös
Ami Värtö tekee ilmastotoimintaa somessa
"Jos minulla on jokin keino vaikuttaa, koen, että minun täytyy käyttää se."
Mitä on kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta?
Kokenut ympäristövaikuttaja kertoo, mitä hyötyä suorasta toiminnasta on.
Sonja Peschkow tekee ilmastotyötä ammattiliitossa
Suurin osa jäsenistä pitää erittäin tärkeänä ammattiyhdistysliikkeen ilmastotyötä.……