Hilkka Niemistö pohtii ilmastonmuutosta kirkossa

Katso Hilkka Niemistön haastattelu Youtubesta.

“Vedän Töölön seurakunnassa yhteiskunnallisen toiminnan ja projektien tiimiä. On hienoa olla mukana puhumassa viljelystä ja varjelusta, eli yhdestä meidän kristittyjen tehtävästä maailmassa.

Järjestämällä erilaisia ympäristönsuojeluun liittyviä tapahtumia olemme halunneet Töölön seurakunnassa pohtia ihmisten kanssa suhdettamme luomakuntaan ja Raamatusta nousevaa tehtäväämme eli luomakunnan varjelua. 

Esimerkiksi Taiteiden yönä 2019 Temppeliaukion kirkossa oli keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli ilmastonmuutos ja tulevaisuus ja se, onko meillä toivoa. Järjestimme myöhemmin myös Gospelmessu ilmastolle -tapahtuman, jossa lauloi Gospel Helsinki. 

Aktiivista ja taistelevaa toivoa

Havahduin alun perin, kun erään tapahtuman jälkeen olin siivoamassa nuoren miehen kanssa, ja hän esitti minulle kysymyksen: Mitä pappina ajattelen siitä, että ilmasto muuttuu ja maailma saastuu tällä nopeudella, onko meillä mitään toivoa? 

Tämä jäi pohdituttamaan minua. Kirkkona ja seurakuntana tehtävämme on kertoa rakastavasta Jumalasta, johon voi luottaa muuttuvassa maailmasta, ja ylläpitää toivoa, joka innostaa meitä itse toimimaan. 

Martti Lutherin suuhun on pantu ajatus, että vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, tänään istutan omenapuun. Meidän ei tule koskaan vaipua epätoivoon vaan tehdä oma osamme. 

Puhumme aktiivisesta ja taistelevasta toivosta, eli siitä, että emme jää ilmastoahdistukseen, toivottomuuteen tai toimettomuuteen, vaan ymmärrämme ja kannamme vastuumme yksilö- ja yhteisötasolla. Mietimme toimintamme vaikutuksia paitsi seurakunnassa myös jokaisen arkisessa elämässä. 

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Ilmastonsuojelu ja luonnon varjelu on meidän kaikkien tehtävä. Usein ihmiset vetoavat siihen, ja itsellekin saattaa tulla epätoivon hetkellä ajatus, että yksittäisen ihmisen tai yhteisön toimilla ei ole merkitystä. Mutta tosiasia on, että olemme maapallolla yhteisessä veneessä. Meillä on Raamatunkin pohjalta velvoite toimia luomakunnan hyväksi. 

On tärkeää saada ympäristövaikutusten pohtiminen normaaliksi osaksi seurakunnan hallintoa, käytäntöjä ja toimintaa. Yksi seurakuntalaisen vaikutuskeino on äänestää, asettua ehdolle luottamushenkilöksi tai toimia vapaaehtoisena. 

Otamme mielellämme ideoita vastaan seurakuntalaisilta, ja voimme yhdessä miettiä, mitä mahdollisuuksia seurakunnassa on vaikuttaa asioihin. 

Enemmän sijaa kohtuuden ihanteelle

Kulutuskulttuuri on vahvasti läsnä yhteiskunnassamme, ja tavoittelemme jatkuvaa talouskasvua, mutta luonto ei enää kestä tämän tavoitteen toteuttamista nykyisillä tavoilla. 

Kirkko voisi olla osaltaan mukana miettimässä yhteiskunnan arvoja ja tavoitteita. Kristillisessä perinteessä on vahvana kohtuuden ihanne, ja sen olisi hyvä saada entistä enemmän sijaa. Ihmiset ovat kokeneet hyväksi, että pohdimme yhdessä, miten kohtuuden ihanne voisi toteutua käytännössä ja miten voisimme vastustaa olemassa olevaa kertakäyttökulttuuria. 

Temppeliaukion kirkossa käy turisteja ympäri maailmaa. Kun heidän kanssaan ja suomalaistenkin kanssa juttelee, tavallisin aihe on sää. Olen kuullut näissä keskusteluissa ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri maissa. 

Ilmastoahdistus välittyy usein esirukoustoiveissa, joissa toivotaan voimia omiin valintoihin. 

Oman ympäristövastuunsa todesta ottaminen on meille kaikille iso haaste, koska se vaikuttaa niin vahvasti arkipäivään. Se vaatii vaivannäköä ja monien asioiden uudelleen miettimistä.

Yhdessä saadaan hyvää aikaan

Seurakunnat eri puolilla Suomea ymmärtävät, että luomakunnan suojelu on tärkeä osa seurakunnan tehtävää. Vaihdamme hyviä käytäntöjä muiden seurakuntien kanssa, ja koko kirkon tasolla on ympäristödiplomijärjestelmä. 

Melkein kaikissa suurimmissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä ja monissa pienemmissäkin on jo diplomi. Kirkon oman energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. 

Asiaa pidetään esillä myös ekoripareissa, ja vuosittain ennen pääsiäistä kirkossa vietetään ekopaastoa. Silloin jokaisella on mahdollisuus miettiä omia kulutustottumuksiaan. 

Kirkko on yhä suuri toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. 68,6 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon, eli kirkon ja kristittyjen tekemisillä on väliä. Seurakunnassa yhteistyöllä asioiden ratkaisemisessa on suuri merkitys, otetaan se osaaminen ja energia käyttöön mikä meillä on. 

Meillä on lahjakkaita vapaaehtoisia, työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia, ja siinä on jo niin paljon ihmisiä, että sillä varmasti saadaan paljon hyvää aikaan.”

Hiilineutraali kirkko