Henriikka Tavi toi runoilijat Eduskuntatalolle
Henriikka Tavi
runoilija ja kirjailija, Turku
Katso Henriikan haastattelu Youtubesta.
“Uutiset ilmaston ja ekosysteemin tilasta ovat olleet niin huolestuttavia, että ajattelin jo vuosia sitten, että raivaan aikaa muulta tekemiseltä ilmaston ja luonnon puolesta toimimiseen. Vuonna 2018 julkaisin viimeisimmän romaanini, ja samaan aikaan julkaistiin IPCC:n 1,5 asteen raportit. Silloin minulle tuli pakottava tarve ruveta toimimaan enemmän. Oli pakko rohkaistua ja keksiä omia tapoja vaikuttaa.
Loppuvuodesta 2018 rupesin käymään silloin tällöin ystävieni kanssa Eduskuntatalon portailla viikoittaisissa Perjantait Gretan kanssa -mielenosoituksissa. Siellä seistessäni huomasin ajattelevani portaita valmiina näyttämönä, jonne ihmiset voisivat tuoda erilaisia tapoja tukea ilmastolakkoa. Se toisi paikalle myös eloa ja lisää ihmisiä.
Sain idean kutsua runoilijoita lukemaan Eduskuntatalolla runoja ilmaston ja ilmastolakkolaisten tueksi, ja keväällä 2019 järjestimme Runoilijat Gretan kanssa -tempauksen. Mukana olivat runoilijaystäväni Pauliina Haasjoki ja ilmastolakkojen järjestäjistä Elina Perttola.
Pyysimme mukaan useita eri kirjallisuusjärjestöjä: Osuuskunta Poesian, Nihil Interitin, Nuoren Voiman Liiton ja Helsinki Poetry Connectionin. Greenpeacelta saimme äänentoistolaitteet. Ihmiset lähtivät mukaan helposti ja mielellään, ja kolmen tunnin nonstop-runonluentatilaisuudessa oli mukana useita kymmeniä runoilijoita. Toivoisin, että tapahtumaa kopioitaisiin muuallekin.
Poesia-kustantamon kanssa kävimme EU-parlamentissa ilmasto- ja ympäristöteemaisessa runotilaisuudessa esittelemässä Suomen kulttuuria. Yhteensä seitsemän suomalaista runoilijaa luki runojaan ja piti EU-byrokraateille puheen runouden ja ekologian välisistä teemoista. Runoja luettiin Helsingistä etänä, ja kaksi meistä matkusti pienenä performanssina Brysseliin junalla.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Joskus tärkeintä on tehdä jotain maailman hyväksi
On hetkiä, jolloin on jopa tärkeämpää yrittää tehdä jotain maailman hyväksi kuin sinänsä tärkeää taidetyötä.Taiteen ei tarvitse eikä sen pidäkään sitoutua poliittisiin päämääriin, mutta varsinkin, jos taiteilijaa tai kulttuurityöläistä tuetaan julkisin varoin, se velvoittaa hereillä oloon yhteiskunnassa. Kulttuurityötä tekevillä on myös valmis yleisö.
Minulla oli korkea kynnys lähteä mukaan, mutta se katosi tekemisen myötä. Korvaamaton-ilmastovaalikampanjasta mukaan tarttuivat mielipidekirjoitukset ja suoraan kansanedustajille ja päättäjille kirjoittaminen sekä somettamisen tärkeys kaikessa rassaavuudessaan.
Kirjoitin kolumneja nyt lakkautettuun Vihreään Lankaan, ja olen kirjoittanut ilmastokolumneja myös muutamaan muuhun lehteen. On ajatuksia, joihin uskon sen verran, että jaksan kirjoittaa niitä kolumneiksi tai pienoisesseiksi, mutta se ei ole kovin nautinnollista vaan jostain syystä pelottavaa.
Olen myös kirjoittanut viestejä suoraan poliitikoille. Yritän koko ajan keksiä uusia toimintatapoja, joiden avulla saan mukaan erilaisia ihmisiä omassa ympäristössäni ja yksityiselämässäni.
Olen viettänyt esimerkiksi hävikitöntä helmikuuta, jossa jokaikisestä ruoantähteestä valmistetaan seuraava ruoka. Samalla, kun opettelen kestävän elämän taitoja, rakennan ja teen sitä maailmaa, jossa näin jatkossa eletään.
Suurin toivo on ilmastolakkoliikkeessä
Voi olla, että saamme maailmanlaajuisia poliittisia päätöksiä, mutta suurin toivo on ilmastolakkoliikkeen leviäminen ja pysyminen hengissä. Ilmastolakko on kansainvälinen liike, joka pystyy vaikuttamaan muuhunkin kuin Suomen politiikkaan.
Mitään muutosta ei tapahtuisi, jos näitä ihmisiä ei olisi seisomassa siellä kylttien kanssa. Porukka on vielä melko pieni, ja silti poliittisella kentällä on tapahtunut aika isoja liikahduksia.
Ainoa toivomme on, että mukaan saataisiin ne ihmiset, jotka epäilevät, että näillä teoilla ei ole mitään vaikutusta.
Monella olisi toisaalta halua osallistua edes jonkin verran, mutta arki on niin kuluttavaa, että siihen ei ole voimia. Niille, jotka ovat jo hengessä mukana, sanoisin: tulkaa ainakin mielenosoituksiin. Mitä enemmän ihmisiä paikalle tulee, sitä suurempi merkitys sillä on. Tai allekirjoittakaa aloitteita, joita ahkerat hardcore-aktivistit koko ajan panevat alulle.
Etsi oma supervoimasi
Tilanne on epätoivoinen, ja tehtävää on hirveän paljon. Ilmastotoimintaa voisi tehdä periaatteessa tauotta, ja monet tekevätkin. Kun lähtee mukaan toimintaan, kannattaa miettiä aluksi, mitkä ovat omat vahvuudet ja mihin itsellä on eniten paukkuja.
On väsyttävää yrittää tulla kuulluksi, saada ihmisiä mukaan ja jatkuvasti ylittää omia rajojaan. Siinä kurottautuu jonnekin, minne ei porvarillisen itseymmärryksen mukaan saisi, ja joutuu kohtaamaan häpeää.
Käy ainakin tutustumassa johonkin oman kaupunkisi ryhmään tai järjestöön. Mieti, mikä on oma supervoimasi, ja käytä sitä. Ilmastotoiminnassa saa käyttää mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä.
On innostavaa keksiä tapoja, joilla voi vaikuttaa, ja toisaalta päästä rakentamaan maailmaa, joka rakentuu ihan toiselle perustalle. Meillä olisi nyt mahdollisuus myös korjata monia nykymaailman ongelmista ja vallan vääristymistä.”
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös
Ami Värtö tekee ilmastotoimintaa somessa
"Jos minulla on jokin keino vaikuttaa, koen, että minun täytyy käyttää se."
Mitä on kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta?
Kokenut ympäristövaikuttaja kertoo, mitä hyötyä suorasta toiminnasta on.
Sonja Peschkow tekee ilmastotyötä ammattiliitossa
Suurin osa jäsenistä pitää erittäin tärkeänä ammattiyhdistysliikkeen ilmastotyötä.……