Eve Korkiatupa järjestää luontoretkiä Joensuussa
Eve Korkiatupa
Eveliina Korkiatupa, opiskelija, Joensuun seudun luonnonystävät
“Opiskelen kuudetta vuotta biologiaa Joensuussa, ja valmistun biologian ja maantiedon opettajaksi. Olen Joensuun seudun luonnonystävissä sihteerinä.
Joensuun seudun luonnonystävät on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Teemme erilaisia retkiä, esimerkiksi yleensä toukokuussa on ollut linturetki, ja viime syksynä järjestettiin ruskaretki saareen.
Otamme aktiivisesti kantaa kaupungin kaavoituspäätöksiin. Viime vuonna olimme mukana Hasanniemen puolesta -liikkeessä, jossa puolustimme lähellä olevaa metsäaluetta, arvokasta luontokohdetta, johon oli suunnitteilla omakotitalotontteja ja iso kulttuurirakennus.
Järjestimme Hasanniemen puolesta Metsäjuhlan. Meillä oli kulkue torilta Hasanniemeen, ja perillä oli puhujia ja ruokatarjoilu. Se oli mukava, kaikille avoin tapahtuma, ja osallistujia oli toista sataa. Järjestimme myös keskustelutilaisuuden Hasanniemestä ja olimme yhteydessä päättäjiin ja kunnanvaltuustoon.
Olemme kirjoittaneet lehtiin mielipidetekstejä ja saaneet asukasyhdistyksiä mukaan vieraslajitalkoisiin. Olemme saaneet aika paljon tehtyä, vaikka olemme pieni porukka. Teemme Joensuussa yhteistyötä myös muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Kiinnostus luontoon heräsi jo nuorena
Luonto on aina ollut minulle tärkeä. Olen kotoisin Siilinjärveltä. Kuopioon muutettuamme vanhempani hankkivat mökin Karttulasta läheltä Kuopiota. Siellä pääsin leikkimään rantakivikossa ja metsikössä. Puijon metsässä kävin lapsena ja nuorena kuuntelemassa purojen lorinaa ja seikkailemassa poluilla. Koen, että mitä enemmän luonnossa liikkuu, sitä enemmän alkaa ymmärtää luonnon toimintaa ja kiinnostuu eri lajeista.
Linnut ovat tosi tärkeä osa omaa luontosuhdettani. Jo melko varhaisessa vaiheessa lintujen havainnointi ja tunnistaminen alkoi kiinnostaa. Mökillä lintuja pääsi näkemään vielä lähempää, kun muutamana vuotena pajulintu teki pesänsä huussiin ja saunan terassille.
Koulussa lempiaineeni oli biologia, ja lukiossa päätin hakea opiskelemaan biologiaa. Opintojen myötä pääsin lintujen rengastuskurssille, ja nykyään taskussa kulkee oma rengastuslupa.
Yhdistys on kanava, jonka kautta voi vaikuttaa
Olen ollut Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen vuodesta 2016. Minulla ei ollut mitään hajua, että Joensuussa on tällainen paikallisyhdistys, ennen kuin 2019 opiskelukaveri vinkkasi Joensuun luonnonystävistä. Menin vuosikokoukseen mukaan, ja sieltä heti hallituspesti napsahti, pääsin sihteeriksi.
Haluan toimia jollain tavalla ympäristön ja luonnon hyväksi, ja yhdistys on kanava, jonka kautta voi saavuttaa paljon enemmän kuin yksin toimimalla. Meillä yhdistyksenä on asiantuntemusta ja tietotaitoa, joiden avulla pystymme vaikuttamaan päättäjiin. Yhdistyksemme teki esimerkiksi vuonna 2010 aloitteen läheisen Pärnävaaran arvokkaan luontokohteen suojelusta, ja se suojeltiinkin vuonna 2017.
Tavallisiin kansalaisiin voimme vaikuttaa lisäämällä yleisesti luonnon tuntemusta, vaikkapa luonnonkukkien päivän retkillä tai linturetkillä.
Yhdistystoimintaa ja rupattelua nuotiolla
Ei tarvitse olla mitään taustatietoja tai luontoon tai ympäristöön liittyvää osaamista, jotta toimintaamme voi tulla mukaan: riittää, että on innostunut ja kiinnostunut asioista.
Monesti ihmisiltä löytyy sellaisia taitoja ja osaamista, joita ei tule ajatelleeksi. Se voi olla vaikka somepostausten tekeminen, lettujen paistaminen tai lajiston tuntemus. Retkillä ja tapahtumissa pääsee matalalla kynnyksellä mukaan. Yhdistyksen toiminta on aina jäsentensä näköistä.
Olen itse oppinut tosi paljon. En ole aikaisemmin ollut missään yhdistyksessä mukana, ja nyt ainakin osaan kirjoittaa pöytäkirjoja ja saan muutakin hyödyllistä kokemusta yhdistystoiminnasta. Viime syksynä palkkasimme yhdistykseemme työntekijän, ja jouduin selvittämään aika paljon siihen liittyviä asioita. Se oli opettavainen prosessi, josta voi olla jatkossa hyötyä.
Tässä toiminnassa parhaita juttuja ovat olleet kohtaamiset ja retkien ja tapahtumien järjestäminen. On aina mukava kun on saatu ihmisiä retkille mukaan ja on paistettu nuotiolla eväitä ja rupateltu.
Pääosin meihin suhtaudutaan positiivisesti ja kiinnostuneesti. Joitakin ihmisiä ärsyttävät esimerkiksi susikysymykset, tai ei ymmärretä, miksi kurtturuusu on vieraslaji ja miksi sitä pitää joka paikasta ruveta poistamaan.
Toiminnassa pääsee oman mukavuusalueen ulkopuolellekin, ja se kehittää. Jos ei koskaan poistu omasta turvallisuuden kuplasta, voi jäädä junnaamaan paikoilleen. Ihmisten kanssa keskustelu kehittää myös argumentointitaitoja. Vaikka tulee kohtaamisia, joissa ei osaa sanoa mitään, niistä oppii ja tietää, mitä seuraavalla kerralla vastaa.”
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös
Ami Värtö tekee ilmastotoimintaa somessa
"Jos minulla on jokin keino vaikuttaa, koen, että minun täytyy käyttää se."
Mitä on kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta?
Kokenut ympäristövaikuttaja kertoo, mitä hyötyä suorasta toiminnasta on.
Sonja Peschkow tekee ilmastotyötä ammattiliitossa
Suurin osa jäsenistä pitää erittäin tärkeänä ammattiyhdistysliikkeen ilmastotyötä.……