Emma Sairaselle ilmastotoiminta on normaalia elämää

“En muista, että koulussa olisi puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka varmasti sellaisia keskusteluja on ollut. Joka tapauksessa vuodenvaihteessa 2017–2018 olin kelannut  ympäristöasioita, koska silloin päätin lopettaa lihan syömisen. 

Keväällä 2018 veljeni valmistui lukiosta, ja sain hoitaa juhlien cateringin. Päätin, että valmistujaisissa olisi kasvisruokateema. koska halusin vaikuttaa muihin ihmisiin. 

2018 syksyllä julkaistiin IPCC:n raportti, ja silloin huolestuin todella. Tuli sellainen fiilis, että haluan vaikuttaa laajemmin kuin vain omiin piireihini ja  perheeseen. 

Kalenteri täynnä ilmastotapahtumia

Osallistuin talvella 2019 Turussa Power Shift -ilmastotapahtumaan. Siellä kerrottiin ilmastovaaleihin tähtäävästä Korvaamaton-kampanjasta, ja lähdin siihen mukaan. Samalla Liityin Luonto-Liiton ilmastoryhmään. 

Power Shiftin esityksistä vaikuttuneena pidin ilmastonmuutostyöpajan äidin ja isän työpaikoilla ja Dodo ry:llä. Olen myös järjestänyt kavereille kuukauden vegaanihaasteen, perustanut Zero Waste -ryhmän, pyörinyt eri järjestöissä ja alkanut seurata somessa eri ilmastotoimijoita. 

Olen päätynyt tekemään erilaisia ilmastoasioita usein vain seuraamalla Ilmastotoiminta Suomi -Facebook-sivua. Sieltä bongasin esimerkiksi Elokapinan tapaamisen. Minulla ei ollut aavistustakaan, mikä Elokapina on, mutta menin tutustumaan. Kun Elokapina ja ihmiset kävivät tutuiksi, olen uskaltanut mennä heidän aktioihinsa mukaan, esimerkiksi tanssimaan Helsingin katuja pitkin. 

Olen ollut Luonto-Liiton ilmastoryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajana mielenkiintoisinta oli päästä edustamaan ryhmää erilaisiin tilaisuuksiin. Nykyään pitää jo hieman valikoida, mihin lähtee mukaan ja mihin panostaa. Jos on vain muutamassakin ryhmässä Facebookissa, kalenteriin löytyy jatkuvasti tapahtumia. Keväällä 2020 minut valittiin Allianssin nuorten ilmastodelegaatiksi.

Ilmastoliikkeessä voi kokeilla

Jotta toimintaan pääsee mukaan, saattaa tarvita alkusysäyksen esimerkiksi tuttavan kautta. Vaikka tapahtumia  on paljon, ei ehkä osaa valikoida mikä sopii itselle tai ei tule lähdettyä ilman kaveria. 

Suomalainen ilmastoliike on tosi monimuotoinen joukko. On eri ikäisiä, eri taustoista tulevia, eri asioista kiinnostuneita. Kun ryhmiä on niin moneen lähtöön, ei ole aina helppoa heti löytää omaa joukkoa ja omanhenkisiä ihmisiä.

Kuitenkin uskaltaisin väittää, että melkein kuka vain tai millainen ihminen tahansa voi löytää ilmastoliikkeestä itselle sopivan porukan ja mielenkiintoista toimintaa.

Itselleni henkisellä tasolla tärkeimmät yhteydet ovat syntyneet omissa piireissä, vaikkapa omille kavereille järjestetyssä vegaanihaasteryhmässä tai zero waste -ryhmässä, jossa on pienempi ja valikoidumpi porukka muista yhteyksistä tuttuja ihmisiä. Mutta muissa piireissä on eniten päässyt oppimaan uutta.

Ilmastoliikkeessa ei tarvitse olla asiantuntija, jotta voi kokeilla jotain asiaa. Olen esimerkiksi päässyt kokeilemaan kirjoittamista Nuorten Luonto -lehteen, vaikka en koe, että kirjoittaminen olisi vahvuuteni. 

Pienetkin voitot motivoivat

Minua ilmastotoiminnassa motivoivat ja palkitsevat pienet voitot. Lähetin esimerkiksi ammattiliitolleni viestiä, jossa pyysin liittoa osallistumaan ilmastolakkoon. Liitto ei lähtenyt lakkoon mukaan, mutta yksi johtoryhmän jäsenistä kirjoitti asiasta mielipidekirjoituksen ja otti sitä kautta kantaa.

On  ihanaa saada kannustusta lähipiiristä, esimerkiksi kun kaveri kiittää vegaanireseptistä tai se, kun  ystäväni onnistui keräämään koko kuukauden roskat pieneen purkkiin yhdessä mietittyjen vinkkien avulla. Ei sillä vielä ilmastonmuutosta ratkaista, mutta on hienoa nähdä konkreettinen vaikutus, joka omilla sanoilla ja teoilla on ollut. 

Vaikka ilmastoasiat ovat mielessä jatkuvasti, en puhu kavereiden kanssa aktivismistani usein enkä ole yrittänyt saada heitä mukaan. Vanhempani ovat tulleet mukaan ilmastomarssille ja olen päässyt heidän työpaikoilleen puhumaan ilmastonmuutoksesta. 

Aktiivinen kansalainen ei vain kuluta

Luontosuhde on aina ollut minulle tärkeä, ja vaeltamisen ja muun luontoharrastuksen kautta siitä on tullut vielä tärkeämpi. Haaveilen siitä, että luonnolla olisi tulevaisuudessa paljon selvemmin itseisarvo eikä vain välinearvo. Haaveilen, että ihmiset osaisivat enemmän kyseenalaistaa omaa toimintaansa eivätkä aina syyttäisi jotakuta muuta. 

Toivoisin, että ihmiset eivät olisi passiivisia kuluttajia vaan aktiivisia kansalaisia, eli että ihmisenä oleminen ei määrittyisi kuluttamisen vaan toiminnan ja läsnäolon kautta.

Ilmastoliikkeessä on taustalla vahvasti solidaarisuuden ja tasavertaisuuden arvot. Kaikista pitää huolehtia, eikä tämän tarvitse olla maailma, jossa vain vahvimmat selviävät. Toivon, että ihmiset ymmärtävät, mikä on työ tuotteiden tuottamisen takana ja tekevät tietoisia valintoja. 

Osallistumisella on merkitystä

Osallistumisella yhteisölliseen toimintaan on merkitystä. Toiminnalla näytetään, että on paljon ihmisiä jotka kannattavat ilmastotoimia, ja toisaalta ilmastoliikkeen sisällä luodaan hyvää fiilistä. 

Mitä enemmän ihmiset puhuvat ja tekevät, sitä enemmän se alkaa vaikuttaa yleisiin normeihin ja siihen, mitä pidetään normaalina ja haluttavana ja mikä on tärkeää. 

Ei ilmastotoimintaa voi erottaa muusta elämästä. Ilmastotoiminta on minun normaalia elämääni. Olemalla mukana ilmastotoiminnassa pystyy vaikuttamaan olennaisesti koko maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuteen ja käyttämään oman ajan merkityksellisesti hyväksi.”

Luonto-Liiton esittely

Luonto-Liiton ilmastoryhmän esittely