Toimijat•6 MIN lukuaika

Elina Perttola tanssii elämän puolesta

Elina Perttola

yhteisötaiteilija ja teatteriklovni, Elokapinan aktiivi, Helsinki

“Olen mukana Elokapina-liikkeen taideryhmässä. Ennen Elokapinaa etsin monia ryhmiä, joissa voisin toimia, ja olin mukana jopa viidessä eri ilmastoliikkeessä, koska minulle tuli valtava tarve toimia ilmastokriisin vuoksi.

Kesä 2018 oli niin helteinen, että minulle tuli ahdistunut olo. Tunsin, että tämä ei ole enää normaalia. Olen ollut ympäristötietoinen vuosikymmeniä, eikä ympäristöahdistuskaan ollut minulle siinä vaiheessa uusi asia, mutta sinä kesänä se sai uudet tasot ja syvyydet. Minun piti saada sen rinnalle toimintaa ja yhteisö, jonka vaikutus minuun on suurempi kuin ahdistus.

Olin tulossa elokuussa junalla Tampereelta ja selasin Facebookia, ja joku oli postannut sinne Greta Thunbergin puheen aikuisille. Istuin junan penkillä, ja se puhe meni suoraan lävitseni: Gretan sanat, hänen tunteensa ja hänen silmänsä. Minulle tuli olo, että minun on pakko toimia. Se oli voimakas impulssi: sanoin Gretalle kyllä.

Haluan olla rohkea, elossa ja optimistinen

Ensimmäiseksi osoitin mieltä Eduskuntatalon portailla ja verkostoiduin siellä monien eri toimijoiden kanssa. Helmikuussa 2019 tuli kutsu suoran toiminnan koulutusviikonloppuun, jossa katsoimme dokumentin aktivisteista, jotka ovat omistaneet koko elämänsä tälle asialle.

Ajattelin, että haluan olla noin rohkea, noin elossa, noin optimistinen ja toisaalta noin tietoinen siitä, että asiat ovat huonosti ja että täytyy toimia. Tutustuin viikonlopun aikana Elokapina-liikkeeseen, ja sain siellä toimiviin heti lämpimän ja inhimillisen kontaktin.

Osallistuin myöhemmin Elokapinan tapaamiseen ja kerroin, että teen työkseni fyysistä teatteria, yhteisötaidetta ja klovneriaa. Paikalla oli toinen osallistuja, joka opiskeli tanssia. Meitä kahta pyydettiin suunnittelemaan luova aktio metsäseminaarissa, jossa puhuttiin metsän muuttamisesta rahaksi.

Olimme kauhuissamme: emme olleet kokeneita aktivisteja saati tehneet aktivismia ja taidetta yhdessä, mutta Elokapinalla on periaate, että jokainen on pystyvä ja jokainen saa tuoda oman panoksensa. Meihin luotettiin ja uskottiin ja meitä kannustettiin.

Suunnittelimme ja koordinoimme tanssiperformanssin yksityisten metsänomistajien seminaariin. Se oli Elokapinan ensimmäinen aktio Suomessa. Se oli voimakas kokemus, ja opin siitä paljon.

Tilaisuus oli avoin, mutta kun menimme heidän reviirilleen, reaktio oli hyvin aggressiivinen. Meitä pyydettiin poistumaan, ja yleisön joukosta tuli ihmisiä jotka tarttuivat meihin kiinni. Ymmärrän puolustusreaktion hyvin, vaikka oman koskemattomuuden äkillinen rikkoutuminen olikin säikäyttävä kokemus. Aktio aiheutti myös meissä voimakkaita tunteita.

Artivismi yhdistää taiteen aktivismiin

Tanssiperformanssi oli osa artivismia eli aktivistista taidetta tai taiteellista aktivismia. Artivismissa yhdistyvät aktivismin strateginen suunnittelu ja toimintatavat sekä taiteen luova, poeettinen voima ja taiteen eri muodot ja käytännöt. Taiteen osuus artivismissa on koskettaa ihmistä tunnetasolta ja syvemmistä kerroksista, joissa ei ole vielä sanallista ymmärrystä.

Yksi lämpimimmistä kokemuksistani oli Veriprikaatin esiintyminen Helsingissä. Veriprikaati eli Red Rebel Brigade on brittiläisen performanssitaiteilijan lanseeraama toimintamuoto, jossa on tietty ulkoasu ja tietyt ilmaisun muodot.

Punaisiin pukeutuneet hahmot eivät puhu. He ilmaisevat ilmastokriisin aiheuttamaa surua ja kipua, mutta myös kauneutta. Hahmot nostavat esiin sen, miten kaunis maailma ja elämä on ja miten paljon olemme menettämässä. Se on hyvin tunteisiin vetoava aktio.

Teimme aktion Black Fridaynä kauppakeskuksessa. Hektisen äänimaailman keskellä monet ohikulkijat pysähtyivät ja jäivät katsomaan. Kun katsoimme kulkijoita silmiin, tuntui, että jaamme jotain tärkeää, vaikka kohtaamamme ihmiset eivät vielä tienneet, mitä se oli.

Meillä oli mukana siviilivaatteissa olevia ihmisiä, jotka jakoivat ohikulkijoille flyereitä, joissa oli tietoa ilmastokriisistä ja Elokapinasta. Tapahtumassa toteutui artivismin periaate: ensin tunnetason vaikuttuminen ja kehollinen vaikuttuminen, ja sen jälkeen tieto.

Tanssi läpi kaupungin

Meillä on ollut myös dance for life -aktioita, joissa puetaan värikkäät vaatteet päälle ja tanssitaan mukaansatempaavan musiikin tahtiin halki kaupungin. Olemme tanssineet kauppakeskusten ja rautatieaseman läpi, metroissa ja metroasemilla.

Siinä ei ole uhkaa tai syyllistävyyttä, vaan ihmiset miettivät, mitä kivaa tapahtuu. Voi olla yllättävää, kun kerromme, että kyse on ilmastokriisistä. Leikimme tahallaan kontrastilla ja rikomme jään iloisella meiningillä. Viestimme on, että tämä on osa vastausta kriisiin: voimme tulla näin yhteen ja saada siitä voimaa ja iloa.

Ilmastotoiminnassa saa olla myös itsekkäitä syitä

Lähdin mukaan ilmastotoimintaan, koska halusin olla siinä joukossa, joka koettaa tehdä jotain hyvää tämän kriisin keskellä, enkä siinä joukossa, joka luovuttaa tai kieltää koko asian. Voin katsoa itseäni peiliin illalla ja aamulla ja tietää, että teen jotain.

Harmaapäisenä mummona voin kertoa rakkaille veljen- ja siskonlapsille, kun he ovat aikuisia, että yritin, kokeilin, tein ja toimin, ja meitä oli paljon. Teimme mahtavia juttuja, ja teimme sen teidän takianne.

Ilmastotoimintaan ryhtymisessä on ja saa olla myös niin sanottuja itsekkäitä syitä. En olisi jaksanut päivääkään ilman tätä upeaa, tukevaa yhteisöä. Elokapinassa on niin monenlaisia ihmisiä, että en olisi varmaan koskaan tavannut tällaista ihmisten kirjoa, ellen olisi lähtenyt liikkeeseen mukaan.”