10 syytä lähteä mukaan ilmastotoimintaan
admin
Miksi lähteä mukaan ilmastotoimintaan?
- On aina parempi olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa.
- Toteutat arvojesi mukaista elämää ja kohtaat muita samoja asioita pohtivia ihmisiä.
- Tiede on sinun puolellasi.
- Kansalaistoiminnalla on saavutettu ihmiskunnan historiassa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia.
- Ilmastotoiminta tarvitsee kaikkia mukaan – myös niitä, jotka eivät yleensä saa ääntään kuuluviin.
- Olet oikealla puolella historiaa.
- Meillä kaikilla on oikeus ja vastuu huolehtia luonnosta, ympäristöstä ja sen monimuotoisuudesta jo perustuslain mukaan.
- Ilmastotoiminta sopii kaikille, ja siinä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia ja taitoja. Juuri sinun vahvuuksillasi ja osallistumisellasi on merkitystä.
- Joukkovoima luo ihmisten välille siteitä ja yhteisöllisyyttä, joita yhteiskunta tarvitsee pysyäkseen vakaana.
- Et ole yksin. Maailmassa on miljoonia ihmisiä ajamassa yhteistä asiaa.
Kuten ilmastonmuutos, myös ilmastotoiminta on globaalia
admin
Teksti: Elisa Hara / Plan Suomi
Kuva: Ilmastolakko Bangladeshissa. Tekstissä esiintyvä Jesmin kuvassa oikealla.
Mitä yhteistä on 17-vuotiaalla ruotsalaisella Gretalla, 23-vuotiaalla ugandalaisella Vanessalla 18-vuotiaalla meksikolaisella Xiyella ja 16-vuotiaalla suomalaisella Aavalla? Sen lisäksi, että he kaikki ovat nuoria naisia, he myös kampanjoivat äänekkäästi ilmastonmuutosta vastaan, paremman maailman puolesta – kuten sadat tuhannet muut nuoret ympäri maailmaa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, johon myös vaaditaan ratkaisuja globaalisti.
Siinä, missä toisille nuorille ilmastonmuutos tarkoittaa tällä hetkellä lähinnä vähälumisempia ja täten pimeämpiä talvia, joiltakin nuorilta – eritoten tytöiltä, se on voinut katkaista koulutien tai työntää heidät lapsiavioliittoon johtaen näin henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen tragediaan ja katkaisten tyttöjen tulevaisuuden näkymät. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen maailmanlaajuisesti jo nyt ja on varmaa, että se tulee vaikuttamaan nuorten elämään myös jatkossa.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Kuten missä tahansa kriisissä, vaikutukset iskevät pahiten valmiiksi heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Ilmastonmuutos ei siis ole vain luonnontieteellinen ympäristöongelma, vaan se linkittyy mitä suurimmassa määrin myös yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon. Ilmastonmuutoksen tapauksessa tilanteesta tekee erityisen epäreilun se, että epätasa-arvo ilmenee myös käänteisesti: ihmiset, jotka kärsivät sen vaikutuksista erityisesti jo nyt, ovat usein olleet vähiten syyllisiä sen aiheuttamiseen.
Esimerkiksi Planin toimintamaassa Bangladeshissa, jossa ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyneet ja pahentuneet tulvat ovat vaikuttaneet jo joka kolmannen bangladeshilaisen elämään, ja monet lapset ovat joutuneet jäämään niiden takia pois koulusta, ihmisten keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki (eli hiilidioksidipäästöjen määrä) on vain murto-osa suomalaisen omasta. Tästä huolimatta, bangladeshilaisnuoret vaativat vahvempia ilmastotoimia saastuttavien maiden lisäksi myös omilta yhteisöiltään ja hallinnoltaan.
Mutta kuullaanko heitä? Ryhtyisivätkö länsimaat, kuten Suomi, ripeämpiin ilmastotoimiin, jos ilmastonmuutos olisi täälläkin jo uhka lasten koulutukselle? Ilmastonmuutos ja epätasa-arvo liittyvät yhteen myös siinä, kenellä on valtaa tehdä päätöksiä ja ketä päätöksenteossa kuullaan. Kenen kokemukset ja äänet painavat vaakakupeissa? Usein ihmisten, jotka ovat yhteiskunnassa vähemmistön asemassa, kuten nuoret, rodullistetut tai esimerkiksi tytöt, kokemukset ja äänet jäävät paitsioon. Samaan aikaan he ovat haavoittuvaisempia esimerkiksi juuri ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Kaikki tällä hetkellä tehtävät päätökset, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen, vaikuttavat lasten ja nuorten nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Siksi nuorten, kaikkialla maailmassa, tulisi myös voida vaikuttaa ilmastonmuutokseen liittyvään päätöksentekoon. Ilmastolakkoon Bangladeshissa osallistunut 22-vuotias Jesmin sanoo: ”Bangladeshissa on useita lakeja, joilla ilmastonmuutosta voisi hillitä. Haluan, että nämä lait otetaan nopeasti ja tehokkaasti käyttöön.” Nuoret ympäri maailmaa toimivat, vetoavat ja vaativat ilmaston ja tulevaisuutensa puolesta – mitä tekevät aikuiset?
Lue Plan Suomesta ja kotimaan paikallisryhmien toiminnasta
Planin tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista tyttöjen oikeuksiin.
Planin blogista voi lukea paljon erilaisista ilmastoaiheista.
Suvi Laukkanen teki aloitteen hiiliviljelystä ja perusti Amazon-kampanjan
admin
Suvi Laukkanen
eläinlääkäri, Amazon-kampanjan perustaja, Helsinki
“Olen teini-ikäisestä asti ollut huolestunut siitä, mihin suuntaan asiat ovat menossa. Olen kaivannut jotain, mitä voin itse tehdä. Julkisuudessa ratkaisuehdotukseksi on tarjottu lähinnä valojen sammuttamista ja vastaavia tekoja, enkä pitkään tiennyt, millä muulla tavalla olisin voinut vaikuttaa.
Kun olin viimeisilläni raskaana, luin uutisia siitä, miten vakava tilanne on ja että on vain muutamia vuosia aikaa toimintaan. Siitä lähtien minulla on ollut entistä pakottavampi tarve tehdä asioille jotain.
Kaupungin nurmikot kukkakedoiksi
Olen miettinyt, miten voisin vaikuttaa myös positiivisesti eikä pelkästään vastustaa. Olen kokenut isoa tarvetta puolustaa ja rakentaa uusia hiilinieluja ja tehdä jotain, millä on positiivinen kädenjälki.
Aloin opiskella hiiliviljelyä, kun kuulin, että viljelytapoja muuttamalla voi perustaa hiilinielun viljelymaahan. Kun tähän lähdin, minulla ei ollut harmainta haisua siitä, miten tätä käytännössä toteuttaisin. Sitten 2018 bongasin Helsingin osallistuvan budjetoinnin, jossa kaikki kaupunkilaiset voivat esittää suunnitelmia ja äänestää niiden toteutuksesta.
Tein suunnitelman, jossa hiiliviljelyä soveltaen kaupungin nurmikoita korvataan kukkakedoilla, puilla ja pensailla. Ehdotus äänestettiin koko kaupungin OmaStadi-ehdotuksista neljänneksi.
Olemme koostaneet myös pienen hiiliviljelyasiantuntijaryhmän, jonka voimin suunnitelma on konseptoida ja laajentaa tätä muihinkin kaupunkeihin Sitran tsemppauksella.
Amazonin palo sai toimimaan
Kesällä 2019 palot Amazonin sademetsässä lisääntyivät huomattavasti. Oli järkyttävää, miten passiivisesti niihin on suhtauduttu ottaen huomioon, miten tärkeä hiilinielu sademetsä on. Näytti siltä, että ilmeiset vaikuttamisen mahdollisuudet jäivät käyttämättä, joten perustin oman Amazon-kampanjan.
Kampanjassa on kannustettu kirjoittamaan poliitikoille Mercosur-sopimuksen ratifioimista vastaan, sillä monien järjestöjen mukaan se pahentaa tilannetta ja lisää brasilialaisen lihan ja muiden ongelmallisten tuotteiden tuomista Eurooppaan.
Suomessa brasilialaista lihaa myydään varsinkin ravintoloissa, ja lainsäädäntömme edellyttää, että lihan alkuperä on näkyvästi esillä ennen ostopäätöstä. Palaako lautasellasi -kampanjassa yritämme saada ihmiset kiinnittämään huomiota asiaan. Sademetsien tuho on myös suomalaisten toimijoiden käsissä.
Perheen kanssa ilmastomarssille
Olen käynyt mielenosoituksissa tai auttanut järjestöjen yksittäisissä tapahtumailloissa. Tällaista pystyy tekemään helposti silloin, kun itselle sopii varsinkin, jos seuraa kanavia, joissa tapahtumista tiedotetaan.
Olen ollut mukana Hiilivapaa Suomen tilaisuuksissa, ilmastomarsseissa ja ilmastolakoissa. Olen eläinlääkäri, ja jossain vaiheessa aloin puhua asiasta myös vakiasiakkailleni niissä tilanteissa, joissa se on luontevaa.
Mieheni on mukana toiminnassa sen, minkä pystyy. Koen itseni todella onnekkaaksi, että olen löytänyt puolison, jonka arvot ovat niin lähellä omiani.
Myös lapsemme on ollut luontevasti mukana. Kun olimme ilmastolakossa yhdessä, hän jakoi flyereitä ja myöhemmin hän halusi spontaanisti huutaa ’ilmastotekoja’ isin kanssa kaupassa käydessään. Hän myös piirsi minulle kuvan, jossa Amazon-kampanja sammuttaa metsäpalon.
Vakavasti ottaen ratkaisu on meistä aikuisista kiinni, mutta on hauskaa, että koko perhe on mukana.
Toivo nousee toiminnasta
Kompostia kääntäessäni, kun on hyvin aikaa pohtia syntyjä syviä, mieleeni tuli mietelause: toivo nousee toiminnasta, ja toivo ilman toimintaa on itsepetosta. Ainoa keino saada toivoa on tarttua asiaan ja tehdä itse kaikki, mitä voi.
On parempi edes yrittää vaikuttaa asioihin kuin ajatella, että kaikki on toivotonta, ja odottaa tuhoa tekemättä mitään. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, vaan päinvastoin asioiden tila on syy etsiä uusia tapoja vaikuttaa.
Olen joskus pohtinut, eivätkö ihmiset uutisoinnista huolimatta edelleenkään ymmärrä, miten akuutti tämä asia on: se ei tapahdu sadan vuoden päästä vaan meidän elinaikanamme.
On absurdia murehtia huoltosuhteesta, kun saamme olla kiitollisia, jos eläkeiässä elinolosuhteet ovat jotakuinkin ihmiselämälle kelvolliset. Senkin saavuttaminen vaatii valtavasti työtä.
Olen itsekin elänyt pikkulapsiajat, jolloin ei ollut resursseja mihinkään ylimääräiseen, ja siksi nostan esille sosiaalisen median voimaa. Voi satsata vaikka kerran viikossa viisi minuuttia siihen, että jakaa somessa jotain merkityksellistä ja suosittelee sitä kavereille, siitä on iso apu.”
OmaStadi on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin ohjelma, jossa kaupunki antaa rahaa kaupunkilaisten omien ideoiden toteuttamiseen. Vastaavia on ympäri Suomea, esimerkiksi Tampereella, Tuusulassa, Oulussa, Lahdessa ja Riihimäellä.
Hiilivapaa Suomi
admin
Hiilivapaa Suomi on Maan ystävien ilmastokampanja, joka keskittyy energiapolitiikkaan. Kampanjan tavoitteena on kansalaistoiminnan avulla kirittää Suomea ja suuripäästöisimpiä suomalaisia yrityksiä irti fossiilienergiasta.
Hiilivapaa Suomi on jatkoa Hiilivapaa Helsinki -kampanjalle, jonka toiminta vauhditti Helsingin Hanasaaren hiilivoimalaitoksen sulkemispäätöstä. Päätös laitoksen sulkemisesta tehtiin vuonna 2015.
Hiilivapaa Suomen vapaaehtoisena pääset esimerkiksi tekemään some- tai verkkoviestintää, valokuvaamaan, tekemään taustatutkimusta, järjestämään tapahtumia tai tapaamaan päättäjiä. Kampanjassa tarvitaan monenlaista osaamista, ja mukana on monenikäisiä vapaaehtoisia. Ota yhteyttä lomakkeella tai somekanavien kautta ja kerro, minkälainen tekeminen sinua kiinnostaa!
Hiilivapaa Suomen kokoontumiset ovat pääkaupunkiseudulla, mutta toimintaan voi osallistua verkon välityksellä asuinpaikasta riippumatta.
Hiilivapaa Suomi Twitterissä: @HiilivapaaFI
Hiilivapaa Suomi Instagramissa: @Hiilivapaasuomi
